Tortellinit salvialla ja tomaattikastikkeella
Italialainen keittiö edustaa minulle yksinkertaisista aineksista valmistettua rustiikkia ruokaa. Ruokaan ei tarvitse lisätä 37 eri ainesosaa, vaan luotetaan ennemmin niiden muutaman aineksen omiin makuihin. Kokin tehtävä on sikäli helppo, että muutaman aineksen tasapainottaminen on helpompaa kuin 37:n.
Rakastan pastaa. Rakastan tehdä ja syödä sitä. Tämä tuskin on kellekään aivoituksiani seuranneille yllätys. Verisuoneni on tehty mostacciolista ja muu ukko raviolista. Pastassa eniten viehättää sen yksinkertaisuus; olivat lisukkeet kuinka hyviä tahansa, pasta näyttelee pääosaa.
Tällä kertaa valmistin tortellineja tomaattikastikkeessa. Salviaa ja krutonkeja. Vähän oliiviöljyä, balsamicoa ja parmesaania. Ae että! Sylykihän tässä herahtaa ajatellessakin! Yleensä tortellinit ovat sellaista apetta, ettei niitä oikein jaksaisi ryhtyä näpertämään, mutta sitten kun aloittaa, on se kuitenkin mukavan terapeuttista askartelua.
Täyte
Kastike
Lisäksi: tuorepastataikina
Täyte kannattaa tehdä hyvissä ajoin maustumaan. Ainekset sekoitetaan keskenään ja lihasta painellaan rakenne rikki. Yhden tortellinin sisään tulee sen verran vähän täytettä, että rakenne tulee ihan oikeasti olla täysin rikottu. Kun olet sekoittanut täytteen valmiiksi, laita se mokoma jääkaappiin odottelemaan.
Kun täyte (ja pastataikina) ovat jääkaapissa odottelemassa, valmistetaan kastike. Aloita leikkaamalla valkosipuli. Lisää seuraavaksi noin 25 grammaa voita kuumalle pannulle. Kun voi alkaa ruskistua, tyrkkää valkosipulit sekaan. Paista 30 sekuntia ja lisää tomaattimurska sekä loput ainekset. Anna kiehua kunnes koostumus on puuromainen. Laita kastike syrjään odottelemaan pastamöhkäleitä.
Ennen kuin aloitat tortellinin tekemisen, kannattaa katsoa tarkkaan, kuinka ne oikeasti taitetaan. Taittoa ei ole helppo tehdä, mutta kun hommasta pääsee jyvälle, taittuvat pienet taskut kuin niitä olisi voideltu rasvalla.
Kaulittu pasta leikataan noin 5x5 cm kokoisiksi neliöiksi. Levyt kostutetaan vedellä ja ehkä iisein tapa on käyttää pullasudin sijaan suihkepulloa. Täyte asetetaan kunkin neliön keskelle. Täytteen määrässä pätee sanonta ”vähemmän on enemmän”. Liian paljon täytettä sisältävät tortellinit tuppaavat olemaan rumia ja ne on hankala taittaa oikein. Jos siis haluat paljon täytettä sisältävää pastaa, tee suoraan raviolia.
Kun olet asettanut täytteet kaikkiin levyihin, alkaa askartelu. Taita levy ensin kolmioksi ja purista kaikki ilma pois. Taita kolmion alimmat kärjet sormen ympäri ja käännä koko hoito siten, että täyteosa jää pastan muodostamaan taskuun. Hommaa on hieman hankala selittää, mutta harjoitus tekee mestarin. Pidä vaan huoli, ettet laita täytettä liikaa, koska silloin taittelusta tulee hyvin vaikeata. Varaa myös tarpeeksi aikaa, sillä nälkäisenä menetät vain hermosi ja turvaudut lähipizzerian palveluihin.
Raviolit keitetään suolavedessä ja viimeistellään kastikkeessa. Vedessä ne saavat lillua ehkä pari minuuttia, jonka jälkeen ne siirretään kastikkeeseen kiehumaan. Kun olet lisännyt tortellinit kastikkeeseen, lorauta perään vielä desin verran keitinvettä. Anna tortellinien muhia kastikkeessa 5-10 minuuttia, jonka jälkeen ne ovat valmiita nautittavaksi. Ennen tarjoilua kannattaa tarkistaa, että sisällä oleva täyte on kypsynyt tasaisesti.
Tein krutonkeja varten vehnäleivän, jonka maustoin timjamilla ja hunajalla. Leikkasin valmiista leivästä paksuja tikkuja, jotka valelin oliiviöljyllä ja laitoin 150-asteiseen uuniin. Kun leivät alkoivat saada rapeutta, nostin lämpötilan 250-asteeseen ja laitoin grillivastuksen päälle. Krutongit ovat valmiita kun pinta on rapsakka ja väri kullanruskea. Maustoin valmiit krutongit suolalla ja pippurilla.
Tarjoillessa viimeistelin annoksen oliiviöljyllä ja balsamicolla. Lisäsin päälle kevyesti parmesaania ja mustapippuria. Lopuksi leikkelin koristeeksi salviaa. Annoksesta tuli mielestäni ihan hyvän näköinen.
Pohdin aterian jälkeen rouva Bastardolle, että viime aikoina ruokahommat ovat tuntuneet mukavan helpolta. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että voisi valmistaa melkein mitä tahansa. En ole lainkaan varma, onko nyt oikea hetki lähteä kokeilemaan rajojaan, vai yksinkertaisesti nauttiako ylellisyydestä valmistaa sellaista ruokaa, josta pidän valtavan paljon.
Rakastan pastaa. Rakastan tehdä ja syödä sitä. Tämä tuskin on kellekään aivoituksiani seuranneille yllätys. Verisuoneni on tehty mostacciolista ja muu ukko raviolista. Pastassa eniten viehättää sen yksinkertaisuus; olivat lisukkeet kuinka hyviä tahansa, pasta näyttelee pääosaa.
Tällä kertaa valmistin tortellineja tomaattikastikkeessa. Salviaa ja krutonkeja. Vähän oliiviöljyä, balsamicoa ja parmesaania. Ae että! Sylykihän tässä herahtaa ajatellessakin! Yleensä tortellinit ovat sellaista apetta, ettei niitä oikein jaksaisi ryhtyä näpertämään, mutta sitten kun aloittaa, on se kuitenkin mukavan terapeuttista askartelua.
Tortellinit tomaattikastikkeessa
Täyte
- Sika-nauta jauhelihaa
- Salviaa
- Balsamicoa
- Mustapippuria
- Suolaa
Kastike
- Laadukasta tomaattimurskaa
- Voita
- Valkosipulia
- Salviaa
- Balsamicoa
- Mustapippuria
- Sokeria
- Suolaa
Lisäksi: tuorepastataikina
Täyte kannattaa tehdä hyvissä ajoin maustumaan. Ainekset sekoitetaan keskenään ja lihasta painellaan rakenne rikki. Yhden tortellinin sisään tulee sen verran vähän täytettä, että rakenne tulee ihan oikeasti olla täysin rikottu. Kun olet sekoittanut täytteen valmiiksi, laita se mokoma jääkaappiin odottelemaan.
Kun täyte (ja pastataikina) ovat jääkaapissa odottelemassa, valmistetaan kastike. Aloita leikkaamalla valkosipuli. Lisää seuraavaksi noin 25 grammaa voita kuumalle pannulle. Kun voi alkaa ruskistua, tyrkkää valkosipulit sekaan. Paista 30 sekuntia ja lisää tomaattimurska sekä loput ainekset. Anna kiehua kunnes koostumus on puuromainen. Laita kastike syrjään odottelemaan pastamöhkäleitä.
Ennen kuin aloitat tortellinin tekemisen, kannattaa katsoa tarkkaan, kuinka ne oikeasti taitetaan. Taittoa ei ole helppo tehdä, mutta kun hommasta pääsee jyvälle, taittuvat pienet taskut kuin niitä olisi voideltu rasvalla.
Kaulittu pasta leikataan noin 5x5 cm kokoisiksi neliöiksi. Levyt kostutetaan vedellä ja ehkä iisein tapa on käyttää pullasudin sijaan suihkepulloa. Täyte asetetaan kunkin neliön keskelle. Täytteen määrässä pätee sanonta ”vähemmän on enemmän”. Liian paljon täytettä sisältävät tortellinit tuppaavat olemaan rumia ja ne on hankala taittaa oikein. Jos siis haluat paljon täytettä sisältävää pastaa, tee suoraan raviolia.
Kun olet asettanut täytteet kaikkiin levyihin, alkaa askartelu. Taita levy ensin kolmioksi ja purista kaikki ilma pois. Taita kolmion alimmat kärjet sormen ympäri ja käännä koko hoito siten, että täyteosa jää pastan muodostamaan taskuun. Hommaa on hieman hankala selittää, mutta harjoitus tekee mestarin. Pidä vaan huoli, ettet laita täytettä liikaa, koska silloin taittelusta tulee hyvin vaikeata. Varaa myös tarpeeksi aikaa, sillä nälkäisenä menetät vain hermosi ja turvaudut lähipizzerian palveluihin.
Raviolit keitetään suolavedessä ja viimeistellään kastikkeessa. Vedessä ne saavat lillua ehkä pari minuuttia, jonka jälkeen ne siirretään kastikkeeseen kiehumaan. Kun olet lisännyt tortellinit kastikkeeseen, lorauta perään vielä desin verran keitinvettä. Anna tortellinien muhia kastikkeessa 5-10 minuuttia, jonka jälkeen ne ovat valmiita nautittavaksi. Ennen tarjoilua kannattaa tarkistaa, että sisällä oleva täyte on kypsynyt tasaisesti.
Tarjoilu
Tarjoilin tortellinit paistetun purjon ja krutonkien kanssa. Paistoin purjoa oliiviöljyn ja voin seoksessa. Mukana oli 1 valkosipulin kynsi ja hieman salviaa. Lorautin sekaan paistovaiheessa valkoviinietikkaa ja maustoin suolalla sekä pippurilla.Tein krutonkeja varten vehnäleivän, jonka maustoin timjamilla ja hunajalla. Leikkasin valmiista leivästä paksuja tikkuja, jotka valelin oliiviöljyllä ja laitoin 150-asteiseen uuniin. Kun leivät alkoivat saada rapeutta, nostin lämpötilan 250-asteeseen ja laitoin grillivastuksen päälle. Krutongit ovat valmiita kun pinta on rapsakka ja väri kullanruskea. Maustoin valmiit krutongit suolalla ja pippurilla.
Tarjoillessa viimeistelin annoksen oliiviöljyllä ja balsamicolla. Lisäsin päälle kevyesti parmesaania ja mustapippuria. Lopuksi leikkelin koristeeksi salviaa. Annoksesta tuli mielestäni ihan hyvän näköinen.
Tuomio
Annos onnistui mukavasti ja maut komppasivat toisiaan. Pidän annoksista, joissa voin maistaa jokaisen raaka-aineen. Salvia toimi yhdistävänä tekijänä ja vaikka yrtti on voimakkaan makuinen, ei se peittänyt muita makuja alleen. Siksi sitä tulee kuitenkin käyttää melko maltillisesti; tällä hetkellä keittiössä makoilee melkein täysi puska tuoretta salviaa.Pohdin aterian jälkeen rouva Bastardolle, että viime aikoina ruokahommat ovat tuntuneet mukavan helpolta. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että voisi valmistaa melkein mitä tahansa. En ole lainkaan varma, onko nyt oikea hetki lähteä kokeilemaan rajojaan, vai yksinkertaisesti nauttiako ylellisyydestä valmistaa sellaista ruokaa, josta pidän valtavan paljon.
Kommentit
Lähetä kommentti