Kasuaalia bloggausta: paneroidut kanankoivet, bataattiranskalaiset, paholaisenhillo ja aioli

Olin ensin sitä mieltä, etten jaksa kirjoittaa tätä safkaa blogiin, vaan teen siitä postauksen Facebookiin. Kuitenkin siitä tuli sen verran pitkä, että paremmin toimii blogissa. Koska nyt laiskotuttaa, kirjoitan vaan reseptin auki ilman mitään hienouksia. Anteeksi.
Safkana siis paneroituja kanankoipia, bataattiranskalaisia, paholaisenhilloa ja aiolia

Paneroidut kanankoivet

Ensin koivista poistetaan nahka, koska paneroidessa se jää lötkäksi, joka tuntuu suussa epämiellyttävältä. Koska aivoni olivat hieman jäiset, tein tämän vasta marinoinnin jälkeen, jonka takia jouduin marinoimaan koipia uudelleen hetken aikaa. Oikein tehdessä tämä olisi kuitenkin se ensimmäinen vaihe.Marinadiin laitoin soijaa, valkosipulia murskattuna, hunajaa, cayannea, mustapippuria ja suolaa ja sitruunan mehua. Kaikki vain sekaisin ja koivet maustumaan jääkaappiin. Marinadissa oli aika reilusti suolaa, jotta kanat suolautuvat samalla. Koivet voivat marinoitua pari tuntia.

Panerointiin käytetään kolmea asiaa: jauhoseosta, kananmunaa ja korppujauhoa. Jotkut kehuvat myös pankojauhoa, mutta itse en ole kokeillut. Jauhoseokseen laitoin vehnäjauhoja, suolaa, mustapippuria, paprikamaustetta ja korianteria. Aineksia kannattaa varata reilusti, ettei välillä tarvitse tehdä täydennystä. Itselläni jauhot ja kananmunat loppuivat juuri ennen viimeistä koipea. Seuraavalla kerralla teen enemmän.

Panerointi aloitetaan kastamalla koipi kananmunassa. Näin panerointi ei irtoa lihasta niin herkästi (opittu kantapään kautta). Sitten järjestys menee näin: jauhot > muna > jauhot > muna > korppujauhot. Kun koipi pyöritetään jauhoissa kahdesti, tulee kuoresta paksumpi, se imee enemmän öljyä ja siitä tulee herkullisempi. Ja tietenkin epäterveellisempi, mutta jos haluaa terveellistä, kannattaa välttää paneroituja ruokia ja pidättäytyä salaatissa.

Seuraavaksi koivet paistetaan. Kasariin laitetaan noin 2-3 cm öljyä sekä nokare voita. Kun öljy on kuumentunut, nostetaan kanat lillumaan. Koiville kannattaa lusikoida öljyä paistamisen ajan, koska ne eivät peity kokonaan. Koipia paistetaan molemmilta puolilta sellaiset pari minuuttia ja siirretään pellille. Sitten uuniin 200 asteeseen kypsymään täydellisiksi.

Kanan tietää olevan kypsää, kun sitä tökkää hammastikulla luuhun asti, ja ulos tuleva neste on kirkasta. Raa'assa kanassa ensin tulee kirkasta, mutta sitten punaista, joten kannattaa odotella hetki. Tällä tavalla kanaa ei tarvitse leikata tarkistaakseen kypsyyden. Koivet kannattaa nostaa pelliltä pois vaikka jollekin ritilälle odottamaan tarjoilua, sillä kosteus tekee helposti alapinnasta pehmeän.

Bataattiranskalaiset

Tässä ei ole mitään sen ihmeempiä. Aineksina käytin siis bataattia, suolaa, pippuria, öljyä ja voita. Muutama asia kuitenkin voidaan huomioida: bataattiranet voidaan myös paneroida, mutta vain kertaalleen jauhoseoksella. Näin pintaan saadaan rapeutta ja mausteisuutta. Toinen asia on se, että bataattiranskalaiset tarvitsevat lyhyemmän ja kuumemman kypsytyksen kuin peruna. Sama kypsytysaika ja -lämpötila tuottaa lötkön ranskalaisen. Pieni paahtuminen ei myöskään haittaa, vaan se tuo paremmin bataatin makeutta esille. Lopputulos on näin parempi.

Leikkaa bataatit haluamaasi muotoon. Lisää suola, pippuri, öljy ja reilu nokare pehmeää voita. Sekoittele ainekset ja laita uuniin. Itselläni uunissa oli 225-astetta, mutta250 tai jopa korkeampi on parempi. Bataatteja ei tarvitse myöskään keittää etukäteen. Kun ranskalaiset ovat selvästi paahtuneet pinnalta, ovat ne valmiita.

Helppo paholaisenhillo

Olen kirjoittanut aiemmin paholaisenhillosta, mutta nyt kun tein siitä lisukkeen, en halunnut käyttää valmistukseen 15 minuuttia pidempään. Delegoin pilkkomisen siis tehosekoittimelle.

Ensin vedin 5 tomaattia murskaksi ja laitoin kasariin kiehumaan. Sitten laitoin tehosekoittimeen 2 keltaista paprikaa, 3 chiliä, 5 valkosipulin kynttä ja sipulin. Vedin ainekset salsaa muistuttavaan muotoon ja lisäsin ne tomaattien joukkoon. Perään sitruunamehua, valkoviinietikkaa, mustapippuria ja suolaa. Hyvin iisiä. Annoin kiehua ehkä 10 minuuttia, ja lisäsin ehkä noin 3 desiä hillosokeria silloin, kun seos oli kiintetynyt sopivaksi. Annoin vielä kiehua ehkä 5 minuuttia ja laitoin hillon vesihauteeseen jäähtymään. Helppoa ja hyvää!

Aioli

Tässä ei nyt oikeasti ollut mitään kummallista. Tein sen samalla ohjeella, mitä muulloinkin, eli kulhoon keltuainen ja perään sinappia, suolaa, mustapippuria, valkoviinietikkaa, hieman sokeria ja murskattu valkosipulinkynsi. Sitten lorotin rypsiöljyä joukkoon semmoiset pari desiä, kunnes koostumus oli hyvä. Tietenkin tänä aikana majoneesiä vispataan hullun lailla. 5 minuutissa saadaan todella paljon parempi tuote, kuin mitä kaupassa myydään.

Näillä eväin seuraavaan kertaan!