Paneroitua kanarullaa, voissa paistettua parsakaalia ja salsaa

Viime aikoina on tullut duunailtua aika simppeleitä juttuja. Lisäksi olen turvautunut liiaksi vanhoihin suosikkeihin, ja kokeilut ovat olleet vähissä. Tähän tuli luonnollisesti saada muutos, sillä eihän sitä nyt hyvänen aika sentään voi muottiinsa asettua. Kuten aina ennenkin tässä tilanteessa, menin kauppaan funtsimaan illan apetta.

Pääraaka-aineeksi valikoitui kana. Hain pehmeään lihaan rakennetta rapealla kuorrutuksella, salsalla ja paistetulla parsakaalilla. Olen tähän mennessä rullannut vain possua, mutta nyt piti koitella myös kanaa. Jostain syystä mieleeni tupsahti lime, joka sitten määräili annoksen makumaailmaa. Safka alkoi muotoutua mielessä, joten lunastin ainekset ja poistuin kyökkiin.

Broilerirulla ja limemaustevoita


- Broilerin rintafilee
- Voita
- Rypsiöljyä
- Limen kuorta raastettuna
- Valkopippuria
- Valkosipulia
- Suolaa

Setin valmistus kannattaa aloittaa maustevoin duunailulla. Näin toimitaan siksi, että voi kerkeää maustua, ennen kuin se lätkätään broilerin syövereihin. Itsehän aloitin hajoittamalla punaviinipullon keittiön lattialle, jonka seurauksena keittiö näytti siltä, kun siellä olisi räjähtänyt punaviinipullo. Kun puolentoista tunnin päästä olin siivonnut lattian, maton, seinät ja kalusteet, keräsin itseni sohvalla ja aloitin ruuan loihtimisen.

Voi kannattaa leikata ohuiksi siivuiksi ja antaa sen pehmetä, ennen kuin lisäät muut ainekset. Tarpeeksi pehmeä voi on helppo sekoittaa haarukalla, ja silloin siitä tulee tasaisempaa. Kun voi on pehmennyt, lisää muut ainekset. Sekoita ja tarkista maku. Yksi valkosipulin kynsi oli ehkä liikaa, sillä se peitti hieman limen makua, mutta muuten lopputulema oli aika kiva. Makua saa olla aika reilusti muutenkin, sillä tarkoituksena on maustaa kana ihan selkeästi tällä tökötillä. Limestä voidaan lisätä joukkoon myös mehua, joka antaa aika stydin lisän. Siirrä valmis töhnä jääkaappiin odottamaan kanan nuijimista.

Lätkäisin fileen kahden kelmun väliin ja aloin naputella ohueksi nuijalla. Kanan rintafilee on melko haurasta, joten homman sai tehdä aika varovasti, ettei se menisi rikki. Filee kannattaa nuijia ohueksi, mutta samalla tulee välttää rikkomasta sitä, koska muuten ihanainen täyte valuu pois. Totesin tämän yhden tisun kohdalla, kun nuijin reiän keskelle fileetä poikamaisella innolla. 

Kun fileet on nuijittu, ripottele pinnalle kevyesti suolaa ja levitä maustevoi fileen päälle. Melkein sama homma kuin voitelisit leivän siis. Nyt leipänä on vain kana. Kun olet voidellut leivän… kanan, pyöritä se rullalle. Itse rullasin sen poikittain, jolloin siitä tuli pidempi ja ohuempi. Suosittelen rullaamaan pitkittäin, eli tavoitteena on lyhyempi ja paksumpi, jolloin lopputulos on elegantimpi ja mehukkaampi. Pyörittele valmis rulla kelmuun ja sido päät kuten karkissa. Tarkoitus on saada muodostettua mahdollisimman tiivis paketti. Tämän jälkeen siirrä kotkotit huilaamaan jääkaappiin. Vaihe on elintärkeä, että kana säilyttäisi muotonsa kypsennettäessä. Itsellä fileet lepäsivät kylmässä puolisen tuntia ja tulos oli hyvä.

Salsa (kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä oman maun mukaan)


- Limeä
- Punasipulia
- Valkosipulia
- Paprikaa
- Chiliä
- Tuoretta korianteria
- Mustapippuria
- Suolaa
- Sokeria
- Valkoviinietikkaa

Salsan valmistus on ehkä helpoin asia, mitä maa päällään kantaa. Heinänteko on tähän verrattuna kuin soittaisit rummuilla kimalaisen lentoa samalla kun juokset umpihangessa maratonia ja kannat reppuselässäsi jättiläiskärpästä. Jokainen voi kokeilla: ei ole mitään helppoa. Salsassa ainekset vain pilkotaan mahdollisimman pieneksi ja sekoitetaan. Jos olet laiska, kuten itse tällä kertaa olin, voit ajaa ainekset tehosekoittimessa silpuksi. Mausta, valuta ylimääräiset nesteet pois siivilässä ja aseta odottamaan jääkaappiin. Aika helppoa, sanoisin. Kun tämä prosessi oli ohi, paneroin kanan pötkylät

Kanarullien panerointi


- Vehnäjauhoja
- 3-6 kananmunaa
- Nacho-sipsejä

Panerointi, eli se juttu jossa juttu päällystetään jauhon tapaisella, antaa monesti liian arkiselle ruualle erikoisen säväyksen. Paneroinnilla pinnasta saadaan rapsakka. Yleisin ja samalla tylsin vaihtoehto on paneroida vehnä- ja korppujauholla, mutta tässäkin voi käyttää mielikuvitusta. Vehnäjauhotkin voi maustaa vaikka millä: parmesaanilla, pippurilla, kahvilla, käytännössä kaikilla kuivamausteilla, raastetulla sitrushedelmän kuorella… jutussa on vain mielikuvitus rajana. Itse halusin tuoda erikoisen säväyksen nacho-sipseillä, jotka lisäsivät rapeutta ja antoivat mukavan maissin maun lopputulokseen.
Ennen kuin aloitat, murskaa sipsit rouheaksi murskeeksi. Rakenna itsellesi tuotantolinjasto ja vedä kanat läpi seuraavassa järjestyksessä: vehnäjauhot > muna > sipsit. Näin saat hienon ja rapean pinnan pötkylöihisi!

Ruuan kypsennys


Kuumensin valurautapannun kuumaksi ja lisäsin reilusti rypsiöljyä. Paistaessa kannattaa aina käyttää rypsiöljyä, sillä se kestää kuumuutta, toisin kuin esimerkiksi oliiviöljy, joka maistuu palaneelle lopputuloksessa. Öljyä voi lorauttaa tosiaan aika reilusti, sillä kuori imee sitä jonkin verran, joka aiheuttaa kypsennyksessä rapsakan lopputuloksen. Paistoin rullat kauttaaltaan, kunnes kuori oli kullanruskea. Kaadoin ylimääräiset öljyt veks ja laitoin 175-asteiseen uuniin kypsymään valmiiksi. Rulla kypsyy nopeasti, ja kana oli valmista noin 7-10 minuutin kuluttua. Tarkkaile ja leikkaa testipala reunasta, kun luulet, että kana on kypsä. Vältä ylikypsentämistä, sillä tuolloin kana kuivuu, eikä se maistu mehukkaalle. Kun olet tyytyväinen lopputulokseen, laita kanat folioon vetäytymään.
Parsakaalin paistaminen

- Parsakaali
- Voita
- Rypsiöljyä
- Valkosipulin kynsi
- Valkoviinietikkaa tai valkoviiniä
- Suolaa
- Mustapippuria

Ota sama pannu ja lorauta hieman öljyä joukkoon. Jos kanasta on jäänyt paistojälkiä pohjaan, raaputa ne öljyn avulla irti. Kun nyt paistat parsakaalit, tulee niihin makua myös kanasta ja maustevoista. Tämä on erinomaisen hyvä ja tavoiteltava asia. Lätkäise pannulle voita reilulla kädellä ja heitä perään parsakaalit ja valkosipulin kynsi. VS:n tarkoituksena on maustaa paistovoi, joten sitä ei kannata leikellä. Pannu saa olla aika kuuma, että voi ruskistuu kunnolla ja parsakaali saa mukavan paistopinnan ilman, että siitä tulee pehmeätä mössöä. Voit heittää mukaan myös lorauksen valkoviinietikkaa tai ihan viiniä, joka antaa tyylikkään silauksen lopputulokseen. Mausta lopuksi suolalla ja mustapippurilla.

Kun olet paistanut parsakaalit, on aika ryhtyä kokoamaan annosta. Kun kokoat, tarkista, ettei salsa valuta enää nestettä. Itse astuin tähän miinaan, sillä salsasta oli odotellessa irronnut vielä kunnolla nestettä, joka on omiaan pehmentämään kanapötkylän pinnan rapeutta. Valuta siis salsa uudelleen, jos tarvis. Asettele salsa pötkylän päälle ja sivuille. Lisää parsakaalit. Koristele korianterin lehdillä. Viimeistele mustapippurilla ja puristetulla limemehulla. Voit myös heitellä raastettua limen kuorta annoksen päälle.

Tuomio


Safkan maut olivat itseasiassa aika helppoja, ja vaikka voita ja öljyä käytettiin joka välissä, oli annos mukavan kevyt (vaikkakin täyttävä). Salsa toi raikkautta ja parsakaali komppasi hyvin erittäin herkullista ja täyteläistä kanaa. Väittäisin, että ainut tapa saada fileestä näin mehukasta ja täyteläistä on rullata se.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Adios amigo!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokonaisen lihan grillaaminen

Asiaa lihasta ja parhaasta hampurilaisesta

Paras flunssan taltuttaja: Valkosipulimaito!